''And we have the winner!''

Tiistai-aamu. Sisko on nukkunut yön meidän pikkuyksiön sohvalla, jotta voidaan lähteä yhdessä kohti Lahtea ja häämekkojen sovitusta. Mä olen todella jännittynyt. Häihin on 200 päivää ja mulla ei ole vielä mekkoa tilattuna. Mua harmittaa aivan vietävästi, että joudun myymään tai lahjoittamaan jo ostamani mekon. Se on kuitenkin toinen tarina... Mua jännittää se, pääsemmekö oikeaan junaan, onnistuuko vaihto junasta toiseen sekä se, löydämmekö oikean liikkeen. Join hädintuskin yhden desin marjajuomaa aamupalaksi, kun kello kertoo, että on aika lähteä. 

Juttelin Mennään Naimisiin -häämessuilla useamman näytteilleasettajan kanssa hääpuvuista ja niiden sovittamisesta. Näiden keskustelujen perusteella tein lopullisen valinnan siitä, mihin liikkeeseen haluan mennä sovittamaan luultavasti ensimmäistä ja viimeistä kertaa häämekkoja. Valinta oli lopulta todella helppo. Eräs näytteilleasettaja vilkuili jatkuvasti olkani yli ja työkaveriinsa samalla, kun jutteli minulle. Sen sijaan Lahden Glamour-liikkeen Jenny jutteli minulle suoraan ja vastasi esittämiin kysymyksiini keskittyen ja ammattitaidolla. Jenny vaikutti muutenkin sydämelliseltä ja helposti lähestyttävältä henkilöltä. Lisäksi hän karisti kaikki turhat pelkoni pluskokoisen naisen hääpukujen sovittamisesta jo messuilla. Onko siis ihmekään, että messuja seuraavana päivänä menin varaamaan itselleni ajan kyseiseen liikkeeseen netistä?

Olimme siskoni kanssa noin 10 minuuttia etuajassa. Jätimme kengät ja takin viihtyisään, vaikkakin pienehkön tilan naulakkoon ja aloimme hypistelemään mekkoja. Löysinkin yhden mieluisan vaihtoehdon, vaikka selkeää mielikuvaa minulla ei ollut edelleenkään siitä, mitä mekolta haluan.

Meidän vuoromme koittaessa Jenny kyseli hääpaikasta, hääpäivästä ja siitä, millaista mekkoa olen lähtenyt etsimään. Minä vaikeana asiakkaana en osannut sanoa oikeastaan juuta enkä jaata mihinkään, edes siihen, millaista mekkoa EN haluaisi päälleni laittaa. Päätimme yhdessä, että hän valitsee ja tuo minulle mekkoja. Sitä kautta on helpompi lähteä miettimään, millaista tyyliä olen hakemassa.

Ensimmänen mekko, jota sovitin, oli runsashelmainen ja simppeli häämekko. Mekossa ei ollut laahusta ja jotenkin minusta tuntui hassulta liikkua valtavan helman kanssa. Pidin mekosta kuitenkin todella paljon, joten kokeilimme samantien mekkoa hunnun ja kukkakimpun kera. Pyörähtelin mekon kanssa varmaan kymmenisen minuuttia. Mietin, että tapahtuuko tämä todella. Parin sadan päivän päästä astelen alttarilla valkoisessa mekossa alttaria kohti. Taisin vähän jopa liikuttua ajatuksesta hyräillessäni häävalssin tahteja ja pyörähdellessä mukana.

Sen mekon jälkeen sovitin vielä kolmea muuta mekkoa: kahta vetoketjullista olkaimien kanssa sekä yhtä, jonka olin todennut alussa vähiten minua miellyttäväksi. Hassua kyllä, tämä kolmas kokeilemani ''inhokki''mekko oli lopulta sijalla 2. Pidin siitä päällä todella paljon, ja se onkin kuulema yksi suosituimmista mekoista.

Tämä oli se kolmas puku, jota sovitin, ja joka päätyi sijalle 2. Rakastuin tuohon huntuun oitis!

Lopuksi sovitin vielä uudelleen ensimmäistä pukua. Se tuntui tällä kertaa erilaiselta päällä. En jännittänyt enää mekon sovittamista tai häkeltynyt mekon helman suuruudesta, joten pystyin katsomaan mekkoa uudesta näkökulmasta ja tutkailemaan oloani sen kanssa. Mekon kanssa liikkuminen oli luonnollisempaa ja hymy eksyi useammankin kerran kasvoille. Ja voi että, miten se huntu kruunasikaan koko olon. Pidin siitä yksinkertaisesta ja kauniista hunnusta valtavasti. Se kuului selkeästi mekon kanssa yhteen. <3 Päädyin jättämään mekosta tilauspyynnön.

Tässä SE on! <3

 

Olin kyllä todella tyytyväinen saamaani palveluun. Vaikka Jenny oli kiireinen ja puhelin soi useasti, hän kysyi jokainen kerta, saako hän vastata tai käydä hetken palvelemassa ilman ajanvarausta tullutta asiakasta. Olin toki itse varannut ajan, mutta minulle ei välittynyt kiireen tai välinpitämättömyyden tuntua.

Tässä muutama vinkki teille, jotka ette ole vielä käyneet kokeilemassa mekkoja hääpukuliikkeessä:

* Hyödynnä häämessuja, liikkeiden nettisivuja ja puskaradiota hääpukuliikkeiden valikoimasta ja palvelusta. Tietenkin toinen tykkää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta palvelusta, mutta itse en haluaisi lähteä pahoittamaan mieltäni liikkeeseen tai saamaan liian suoraa palautetta. Apu ja myyjän ammattitaito kyllä kelpaa, mutta myyjän tahdikkuus on hyve.

* Varaa liikkeeseen aika! Näin saat varmemmin palvelua.
* Selaa pinterestiä ja mieti, millainen puku miellyttää SINUA. Kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kokeilla myös muita malleja - saatat yllättyä. ;)
* Mene ensimmäiseen sovitukseen yksin. Tietenkin kaason tai vaikka miehen voi ottaa mukaan. Kannattaa kuitenkin muistaa siinä tapauksessa, ettei miellytä pukuvalinnoilla muita kuin itseään.
* Varaa mukaan käsiraha/varausmaksu. On hyvä olla valmistautunut, jos the dress löytyykin ja pääset omasi tilaamaan. Minä maksoin omastani nyt kolmasosan varausmaksuna, toisen kolmasosan puvun saapuessa/korjausompelun aikana ja viimeisen erän, kun saan puvun itselleni. Eri liikkeillä on tosin eri käytännöt.
* Nauti! Nämä kokemukset on ihana osa hääjärjestelyjä. Ota siis sovituksesta kaikki irti!

Minulla oli kyllä ihan huikean kivaa!
<3: Eveliina

Hääkuntoon 12.08.2017

Kuten ehkä tiedätte, minulla on pari kokoa liian pieni mekko odottamassa tällä hetkellä äitini luona hääpäivää. Häämekkoa koskevaan aiempaan postaukseen voit tutustua tästä. Olen aloittanut ja lopettanut liian monta erilaista dieettiä, siksi tein joskus alkuvuodesta päätöksen keskittyä laihduttamisen sijaan terveellisimpiin valintoihin ja itse treenaamiseen.

Värikkäät treenivaatteet auttaa mua liikkumaan. Paljon kivempi lähtee lenkille tai salille, kun vaatteet on sopivat.

En ole katunut päätöstä, vaikka kiloja onkin tullut n. 5 lisää sen jälkeen, kun annoin vain mennä. Oloni on kuitenkin ollut parempi ja syömiseen liittyvä stressi, tai oikeastaan suurin osa morkkiksista, on kadonnut. Nyt on tuntunut taas vihdoin siltä, että voin yrittää katkaista herkkukierrettä ilman, että se muuttuu mahdottomaksi ongelmaksi pääni sisällä. En kuitenkaan halunnut aloittaa tätä matkaa yksin, joten mieleeni muistui jo viime vuoden puolella tietooni tullut puretreeni. Päätin kokeilla vielä tämän kerran nettivalmennusta. 

Puretreeni houkutteli mut mukaan terveellisillä ruokakuvilla, armollisella asenteella itseä kohtaan ja sillä, että ruokavaliossa oli vain suosituksia, ei kieltoja eikä pakkoja! Tietenkin tuloksia tulee vain, jos ohjeita noudattaa, mutta minulle tärkeämpää oli saada tukea säännölliseen syömiseen sekä treenin ja ravinnon välisen tasapainon hakemiseen. Mitä syödä, jotta jaksaa treenata kovaa? Kieltämättä myös instassa ja facebookissa tulleet ruokakuvat saivat minut odottamaan innolla toisten purelaisten reseptejä.

Kuvissa kana-riisinuudeliwokkia, bataattia ja kanaa, smoothie punaisista marjoista, tuorepuuroa mansikoista ja kaura-banaanilettuja.

Tämä on kahdeksas päivä puretreeniä. Alku on ollut helppo: treenaaminen on ollut kivaa ja ruokaa saa syödä - nälkä ei todellakaan ole! Päinvastoin minulla on ollut vaikeuksia syödä näin hurjasti puhdasta, oikeaa ruokaa. Viime torstaina kuitenkin iski pienoinen väsymys. Vaikka ohjelmassa olisi ollut aerobinen treeni, päätin pitää lepopäivän ja kuunnella kehoani. Olen iloinen, että voin irtaantua säännöistä ilman, että saan siitä mielipahaa. Kehoni kyllä tietää, mitä  kullakin hetkellä kaipaa, kunhan vain muistaisin kuunnella sitä. Noudatan ruokavaliota 90-95 % ja treenejä teen niin hyvin kuin +40 kiloa ylipainoinen nainen vaan pystyy. Tykkään treenata, se pitää minut elossa ja saa minut tuntemaan itseni vahvaksi!

Monet ovat kysyneet, mikä on tavoitteeni puren aikana. En odota kilopudotuksia, mutta jokaisesta kadonneesta kilosta tai sentistä olen onnellinen. Pääasia saada ruokavalio kuntoon, opetella syömään monipuolisesti kasviksia ja valmistamaan herkullista ruokaa terveellisyydestä huolimatta! Tietenkin myös herkkujen vähentäminen ja napostelun poistuminen ovat tavoitteena, mutta oikeastaan ne korjautuvat varmasti säännöllisen syömisen myötä. Tämän 8 viikon alun jälkeen haluan jatkaa samalla linjalla: ei kieltoja, ei pakkoja. Vain hyvää, terveellistä ruokaa ja kunnon hikitreeniä!

Vaikka hitusen alle vuoden päästä haluan näyttää kauniilta ja olla parhaimmillani, teen tätä itseäni varten, loppuelämääni ajatellen. Tällä hetkellä minulla on hyvä tunne siitä, että vuoden päästä saan pukea ostamani hääpuvun ylleni niin, että kaikki napit ovat kauniissa järjestyksessä kiinni. 

Onko muilla häitä järjestävillä tarkoituksena päästä hääkuntoon? Mitä se omalla kohdallanne tarkoittaa? :) Aina on kiva saada lisätsemppiä samassa tilanteessa olevilta!

<3: Eveliina

Auringonkukkia ja hääpuvun ihastelua

Hääkukat voivat olla isossa roolissa hääpäivän aikana, sillä kukat ovat helppo tapa luoda ylellinen ja juhlava tunnelma hääpaikalle tai kirkkoon. Morsiuskimppu täydentää usein myös tulevan vaimon lookin, joten ymmärrettävästi kaikille ei ole samantekevää, millaisia kukkia päiväänsä valitsee. Kukkavalikoima on laaja, joten kannattaa tutustua etukäteen, millaisia kukkia hääkuukautena on saatavilla. Se helpottaa valitsemista eikä aiheuta turhaa mielipahaa siinä vaiheessa, kun on rakastunut ajatukseen pioneista morsiuskimppuna eikä niitä omana hääpäivänään saisikaan...

Kukat ovat helppo pihistyksen tai panostuksen kohde. Niihin saa menemään tuhottomasti rahaa, mutta pienellä budjetilla tai luonnonkukillakin pärjää! Joku morsian haluaa ehdottomasti valtavasti kukkia kaikkialle; joku taas ei voi sietää kukkia tai sattuu vain pitämään enemmän ikikukista. Nykyään ei ole ollenkaan kummallista, että morsiuskimppu on askarreltu esimerkiksi suodatinpusseista. Jos askartelu tai kimpun sitominen itse ei houkuttele, kannattaa mennä asiantuntevan kukkakauppiaan puheille ja suunnitella hääkimppu yhdessä hääparin toiveiden mukaan.

Kuten blogini osoitteesta voi arvata, meillä auringonkukat tulevat olemaan hääkukkiamme. Rakastan keltaista ja oranssia väriä ja auringonkukat ovat aina olleet suosikkejani. Häissä auringonkukkia tulisi ainakin kimppuuni, pöytäkoristeisiin sekä jollakin tapaa vieheisiin. Vieheet ja kimppu pitäisi kyllä tehdä itse, mutta en usko sen olevan ongelma. Auringonkukkia tulisi hääkimppuun neljä tai viisi ja pöytiin yksi per maljakko. Kukat ovat nimittäin niin isoja, että paljaaltaan tai harsokukan kanssa ovat jo sellaisenaan näyttävä koriste pöydässä!

Muutama päivä sitten käydessämme kaupassa, löysin sattumalta auringonkukkakimpun, Tietenkin ostin ne mukaani. En voisi olla tyytyväisempi, jos löydän ensi vuonna elokuun puolessa välissä kaupasta auringonkukkia samaan hintaan! Kolme kappaletta maksoi 3,95€. Ei minusta mitenkään järjettömän kallista!

 

Oli niitä kukkia myös ihan pakko mallailla vähän hääpukua vasten. ;) Puku ja kukat ovat juuri sellaisia, kuin olen ajatellutkin! Kauniin herkkä pukuni yhdistettynä auringonkukkiin vaan mielestäni toimii täydellisesti. <3 Mitä te tykkäätte auringonkukkien ja mekkoni yhdistelmästä? En itse malttaisi odottaa, että saan puvun päälleni ja kimpun käteeni! Miten sitä jaksaa suunnitella ja odottaa 399 päivää?!

Millaisia hääkukkia teille tulee? Panostatteko vai pihistätte?

<3: Eveliina