Häävalssin fiilistelyä

Kuvittele tilanne, että seisotte hääpäivänä tulevan puolisonne kanssa vastakkain. Niiaus, kumarrus. Kädet löytää toisensa, vartalot painautuvat lähekkäin. Joku soittaa taustalla pianolla, viululla tai ehkäpä sellolla musiikkia. Luotte toiseenne katseen ja tiedätte: nyt se on menoa!

Viime viikonloppuna nauraa räkätin mieheni sylissä. Yleensä tyydyn vain hymyilemään, mutta tilannekomiikassa on jotakin taikaa. Harjoittelimme häävalssin tanssimista keskellä olohuonettamme. Tilannetta vaikeutti hiukan yli-innokas corgipoika ja suursiivouksen jäljiltä olevat tavarat lattialla. Muutaman kerran jos meinasi kompastua, mutta kerrankos sitä.

Itse tanssi sen sijaan sujui yllättävän hyvin. Oli ihana heittäytyä tanssin ja musiikin vietäväksi (ja vähän miehenkin, hehe!), kuunnella soitinten soittamaa rytmiä, tulkita miestä ja aistia, minne päin hän aikoo seuraavaksi minut viedä. Tanssi on siitä ihmeellinen laji, että sujuakseen siinä on luotettava toiseen ja päästettävä turhasta jäykkyydestä irti. Minulla on taipumusta yrittää viedä, mutta jokaisella harjoituskerralla edistymme enemmän.

Meillä on kappaleena upea, rytmillisesti hiukan haastava biisi, jota mies ei halua paljastaa etukäteen. Koska hänellä on harvakseltaan näin radikaalia sanottavaa some-intoilijalle, yritän parhaani pitää lupaustani olla paljastamatta häävalssiamme kenellekään. Sisareni jo sitä kovasti utelivat, mutta eivätpähän arvanneet. ;)

Enkä taas millään malttaisi odottaa seuraavaa tanssikertaamme! Sovimme, että vähintään kerran viikossa meillä on tanssitreenit. Ihan vaan, koska aiomme tehdä koreokrafian itse ja koska harjoittelemalla jaksaa ehkä hääpäivänä tanssia sen VIISI minuuttia! Se on oikeasti yllättävän pitkä aika valssata. Ainakin meille. 

Allä on muutamia youtubesta poimittuja videoita kappale-esimerkeiksi, joiden avulla harjoittelemme ihan vain valssaamista keskenämme. Saattais mennä maku tahkota samaa biisiä vuoden päivät. :) Tykkäättekö te tanssia?

 

Meillä oli kyllä tanssiessa hurjan hauskaa. Ja tuli kuuma! Tässä on meille harrastus, jota ollaan kaivattu. Jotain, josta molemmat tykkää, mutta jossa kumpikaan ei varsinaisesti loista. Syksyllä alkaisi kansalaisopistossa taas perustansseihin liittyvä kurssi, joihin olemme jo parina edellisenä vuotena meinanneet ilmoittautua. Jospa nyt aikataulut osuisivat yhteen!

Suosittelen lämpimästi tanssin kokeilemista! Etenkin, jos yhtään tuntuu siltä, että se voisi teidän juttunne. Eikä tanssin tarvitse olla välttämättä valssi, ihan yhtä hyvin se voi olla foxi, tango tai hitaat.

Mikä houkuttelee eniten: häävalssi, häätanssi vai jokin muu vaihtoehto?

<3: Eveliina

Psst. Kappaleet on lainattu youtubesta. En omista sisältöjä.

Matkustaminen ja parisuhde

Ihana loma! Kuusi päivää Berliinissä. Ihastelua eläintarhassa, älyllistä toimintaa tekniikan museossa, valokuvausta ja hurmioitunutta itkua Coldplayn keikalla. Matka oli paljon enemmän, mitä odotin. Yksi parhaista valinnoistamme oli, että internet toimi vain hotellilla! Nyt pystyimme keskittymään aidosti toisiimme ja sitä jokainen parisuhde tarvisee. Yhteistä aikaa.

Muutaman tunnin yöunien jälkeen ennen lentoa. Kamera rakastaa meitä. Tämä kuvaa täydellisesti parisuhteemme leikkimielisyyttä. Aina ei tarvitse ottaa asioita niin vakavasti!

@Zoo.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, emme olleet matkanneet Tallinnaa pidemmälle saati lentäneet yhdessä. Reissussa itsestä ja puolisosta tulee ilmi uudenlaisia asioita. Ajattelen toiseen maahan matkustamista tietynlaisena testinä tai kokeena parisuhteelle. Miten kommunikointi sujuu paineen ja väsymyksen alla, kun ei ole turvallisia rutiineja? Miten kestää toisen naamaa ja tapoja ympäri vuorokauden ilman taukoja, kun ei voi lähteä ''pakoon''? Miten ratkaista ristiriidat ja jakaa hauskat kokemukset? Ja tosiaan... Miten arki asettuu matkan jälkeen? Hiipuuko kipinä? Miten reissumuistot kootaan tai käydäänkö niitä läpi? Muuttuuko jokin?

Meitä molempia jännitti ensimmäinen pidempi reissumme, mutta aivan turhaan. Tunnemme toisemme ja yleisimmät riidan aiheemme jo niin hyvin, että varsinaisia sudenkuoppia oli helppo vältellä. Kun tiedosssa on, että olen kiukkuinen nälkäisenä ja väsyneenä, tarvitsee vain syödä säännöllisesti ja nukkua kunnon yöunet. :D

Meille sattui yllättävän vähän kommelluksia siihen nähden, miten vähän olemme matkanneet. Pidin myös entuudestaan kielitaitoani huonona, mutta tulin jokaisella kerralla hyvin ymmärretyksi. 

Ainoa suurempi murhe meitä odotti vasta lähtöpäivänä: saimme tietää paluulennon olevan ylibuukattu. 7h odottamisen jälkeen saimme lopulta kuulla, että vain toinen meistä voisi matkata Helsinkiin. Käsi puristui toisen käteen, kun ilmoitimme molemmat jäävämme Berliiniin. En jättäisi toista mistään hinnasta yksin toiseen maahan! 

Parin tunnin selvittelyn jälkeen meille buukattiin hotelli, kuljetukset ja uusi lento seuraavalle päivälle. Kaikki ei mennyt siinäkään aivan putkeen, mutta yllätyin siitä, kuinka rennosti asian otin. Iloitsin vain siitä, että saimme jäädä vielä yhdeksi yöksi ja ettei meidän tarvinnut odottaa lentokentällä enää kauempaa.

Parasta. Yksi elämäni isoimmista unelmista täyttyi. <3 Oli uskomattoman hienoa, että tuleva mieheni sai nähdä tämän puolen minusta. Sen, joka rakastaa musiikkia yli kaiken. COLDPLAY! <3 <3

YELLOW - COLDPLAY

Kannustan matkustamaan, edes siihen muutaman tunnin matkan päähän. Jokainen reissu muodostaa yhteisiä muistoja, kokemuksia. Ne sitoo ja lujittaa suhdetta. Matkailu oikeasti avartaa ja antaa uutta näkökulmaa elämää. Kliseistä meidän kohdallamme, mutta totta. Matkaamme vain palataksemme kotiin. Arvostamme reissun jälkeen omaa kotia ja yhteistä arkeamme entistä enemmän.

Ja mikä parasta, jokaisen reissun jälkeen tiedämme varmemmin selviävämme kaikesta vastaantulevasta - yhdessä. Häämatkaa odotellessa!

<3: Eveliina

Laatuaikaa

Koko kevät on ollut melkoista huisketta molemmilla: töitä, sivuaineopintoja aamusta iltaan, gradua, kotihommia, harrastuksia... Emme ole kerenneet juurikaan rauhoittua kahdestaan. Tietysti yhteistä aikaa on vaatinut ja yrittänyt saada johonkin väliin, mutta aina se ei ole onnistunut. Siksi onkin ihanaa, että nyt saadaan ottaa irtiotto arjen kiireistä ja velvollisuuksista. 

Varasimme matkan Berliiniin jo marraskuussa, joten tiesin keväällä yksinäisten iltojen aikana, ettei kiireet kestä ikuisesti. Meillä on viikko lomaa, joista viisi päivää vietämme Berliinissä. Olen aika onnellinen, että saamme tähän väliin yhteistä aikaa. Emme ole aikaisemmin tehneet yhteisiä reissuja Tallinnaa pidemmälle, joten tämä on varmasti aikamoinen reissu.

Aina ei tarvitse tehdä mitään sen ihmeellisempää:
leffailta rakkaan kainalossa oli parasta pitkään aikaan raskaan viikon päätteeksi!

Vaikka ei olisi aikaa, varaa tai mahdollisuutta lähteä merta edemmäs, kannattaa vaalia niitä pieniä yhteisiä hetkiä. Olla päivän, puoli päivää tai pari tuntia yhdessä ilman puhelinta ja keskittyä vaan siihen toiseen ihmiseen siinä vierellä. Ne on tärkeitä suhteen kannalta ja niiden avulla kiireisimmät ajat kestää huomattavasti helpommin. Jaettu elämä on kuitenkin pitkälti arkea ja velvollisuuksia, joita lomat sitten vain silloin tällöin täydentävät. Jos ei arkena vietä aikaa yhdessä, kuinka sitä lomalla osaisi? Teen parhaani, että arki täyttyisi pienistä yhteisistä hetkistä. Ne vaan on niin <3. 

Juhannuksen kunniaksi juhlajuomaa mustikoilla tuunattuna. :)

Millä tavalla te vietätte laatuaikaa? Mikä on se juttu, mikä saa teidät jaksamaan pariskuntana kiireiden keskellä? Nauttikaa yhteisestä ajasta ja aurinkoisesta juhannuksesta!

<3: Eveliina