Jahkailua ja kyseenalaistamista, osa 2.

Mä en vieläkään päässyt mihinkään lopputulokseen miehen kanssa siitä, millaiset häät haluamme. Onneksi on aikaa! Enkä oikeastaan odotakaan mitään täysin yksityiskohtaista selvitystä siitä, vaan lähinnä edes päätöksen juhlan luonteesta - tai oikeastaan siitä, millaista ruokaa tarjoamme. Ruoka kun menee usein tunteisiin ja vaikuttaa hyvin paljon siihen, kuinka paljon rahaa budjetoimme ja käytämme.

Olemme pyöritelleet ajatusta suolaisista piirakoista salaatteineen ja aiemmin jo hehkuttamastani kakkubuffetista. Olisi lämpimiä, suolaisia piirakoita, erilaisia salaatteja, karjalanpiirakoita munavoilla ja vaikkapa täytettyjä ruisnappeja sekä jotain samantyylistä helposti valmistuvaa. Kakkubuffaan tulisi monenlaisia kakkuja, osa vieraiden tekeminä. Tällä tavalla meidän ei tarvitsisi huolehtia pitopalvelun hankkimisesta, vaan voisimme leipoa kaiken etukäteen itse. Jäljelle jäisi esillepano ja tarjoilu sekä ruokien täydentäminen. Myös päässäni käytävä kinastelu itseni kanssa rahasta helpottaisi huomattavasti. 

Jos saisin valita, meillä tarjottaisiin vaan kakkuja. :D

 

Jos ylläolevan kaltainen ratkaisu päätyy vaihtoehdoksemme, olisi varmaan viisainta vaihtaa vihkimisen aikaa myöhemmäksi. Olen pyöritellyt mielessäni vaihtoehtoa klo 17 kello kolmen sijaan. Mutta miten dokumentaarisen hääkuvauksen kanssa käy? Tuskin minulla/meillä menee valmistautumiseen niin kauan aikaa. Toisaalta, ehkä potretit saisi otettua useammissa paikoissa oikeasti ajan kanssa. Onko tämä ongelma vai ajattelenko yön pikkutunteina vain niin? :D

Juhani Ahon museon ympäristö on äärimmäisen kaunis potretteja ajatellen.

Tarvitsisin nyt mielipiteitä kahteen asiaan (siis kuvaajaongelman lisäksi!):

1) Olisiko hölmöä/outoa/ennenkuulumatonta/absurdia tulla (pitkän matkan takaa) juhliin, jotka alkaa normaalia myöhempään eikä siellä edes tarjota ''oikeaa'' ruokaa.

2) Jos kutsussa ilmoitetaan ylläesitetystä ruokintatavasta, kuinka se tulisi ilmoittaa?

 

Tällaisia asioita mä gradun lisäksi mietin keskellä yötä,
mutta nyt on kyllä pakko mennä nukkumaan. Kauniita unia!

<3: Eveliina

Jahkailua ja kyseenalaistamista

Onko kellään muulla ongelmana päätöksien tekeminen? Oli kyseessä sitten juhlapaikka, vieraslista, kutsut tai häiden teema, minulta päätöksien tekeminen ei vaan suju. Olemme varanneet miehen kanssa jo juhlapaikan ja nyt se ei tunnukaan hyvältä. Olemme puhuneet häiden teemasta, mutta nyt tekisi mieli vaihtaa sekin. Mikään ei tunnu enää kivalta ja omalta, meidännäköisiltä. Punainen lanka tuntuu olevan todella hukassa.

Kävin pari viikkoa sitten kokeilemassa vihkisormuksia. Tämä jäi erityisesti mieleeni.

Tiedän, että pääasia on meidän rakkautemme ja naimisiin menomme. Siksi välillä houkuttelevin ajatus olisi karata naimisiin ja pitää pienimuotoiset juhlat myöhemmin. Toisaalta taas haluaisi jättää häiden juhlinnan hamaan tulevaisuuteen, jolloin olisi oikeasti varaa hankkia ne kaikki elementit juhliin, joiden puuttuminen saattaisi jäädä harmittamaan.

Luulen, että tässä on kyse siitä, että me emme pitäneet kihlajaisia. Olimme ensimmäisiä minun ystäväporukastani, jotka meni kihloihin ja miehen puolelta varmaan ensimmäisten joukossa. En jotenkin osannut juhlia kihlautumista, vaikka olinkin onnellinen! Se harmittaa. En tiennyt, että koko kihlajaisia voisi edes järjestää. Kaikki oli niin uutta ja mä olin niin epävarma muiden mielipiteistä, siitä että ''näin nuorena mentiin kihloihin ja ei oltu seurusteltu kuin alle kaksi ja puoli vuotta''. Jälkikäteen ajateltuna emme edes olleet kovinkaan nuoria tai edenneet nopeasti... Toisekseen pieni perfektionisti minussa alkaa nostaa päätään.

Näistä syistä haluaisin niin kovasti, että häistä tulisi täydelliset meille. Ettei tarvitsisi ''katua'' jälkikäteen, että olisi pitänyt ottaa bändi, valita eri hääkaupunki, varata pitopalvelu sen sijaan että ruoat tehtiin itse tai pitää pelkät kakkukahvit... Ymmärrätte varmaan pointin. 

Seuraavina viikkoina yritän tosiaan miettiä miehen kanssa sitä, mitä ME haluamme. Tässä vaiheessa kerkeää vielä muuttaa mielipidettään, kun juuri mitään ei ole varattuna saati tehtynä. Haluan, että olemme päätöksistämme varmoja! Varmaa taitaa olla tällä hetkellä ainoastaan tuleva mies ja kakkubuffet. :'D Kai niilläkin eteenpäin pääsee.

 <3: Eveliina