Häämenun läpikäynti pitopalvelun kanssa

Saatatte muistaa, että mietimme pitkään sitä, otammeko pitopalvelun vai teemmekö ruoat itse. Koska vaihdoimme juhlapaikkaa, asia ratkesi kuin itsestään: juhlapaikka, ruoat, pöytäliinat, kynttilät ym. kuuluvat tarjoilijoiden palkkaa lukuunottamatta hintaan. Tämä voi olla hyväkin asia, sillä stressin määrä vähenee sitä mukaa, mitä vähemmän on tehtävää hääviikolla. Alustavan hinta-arvion saamme tällä viikolla.

Juhlapaikkaan tutustuessa sovimme alustavasti näkevämme ennen joulua. Mieheni ja äitini kävivätkin viime perjantaina tapaamassa pitopalvelun sekä juhlapaikan omistajia. Itse en harmikseni päässyt paikalle. Se ei oikeastaan onneksi haitannut, sillä saimme sähköpostitse ehdotuksia ruoista, jonka pohjalta lähdimme muokkaamaan häämenuamme. Suunnittelimmekin mieheni kanssa alustavan menun, jonka mieheni otti mukaan tapaamiseen. Pitopalvelun omistaja kommentoi ajatuksiamme ja ideoitamme.

Menua suunnitellessa olisi hyvä tietää vieraiden ruokavalioita ja allergioita etukäteen. Tämä ei ole pakollista, mutta minulle se oli tärkeää. Pienen vierasmäärän myötä oli helppo sanoa, millaista ruokavaliota kukin noudattaa. Niinpä lakto-ovo-vegetaristit sekä gluteeniton ja laktoositon ruokavalio otettiin heti huomioon. Ennen tapaamista teimme myös listan kysymyksistä, jotka askarruttivat mieltämme. Varmistettavia asioita voi olla esimerkiksi:

Paljonko menun hinta on per henkilö?
Sisältääkö hinta pöytäliinat, astiat, viinilasit, tarjoilijat...?
Saavatko lapset tai muu henkilökunta (valokuvaaja, soittajat) hinnasta alennusta?
Millaisia esimerkki-häämenuja pitopalvelulla on?
Kuinka huomioidaan allergiat ja eri ruokavaliot?
Voiko pitopalvelun ruokia hyödyntää iltapalalla?
Mitä ylijäämäruoalle tehdään?
 

Menua voi kuulema hioa vielä viimeisillä viikoillakin, mutta alustavasti se näyttää tältä:

Kylmäsavupaisti leikkeleinä

Kananmunan puolikkaat keltuaisvaahdolla

Tomaatti-mozzarella-basilika + pesto

Punajuuri-omenaraaste

Meloninen vihersalaatti

Päärynä-aurajuustosalaatti

Broileri-mango-pastasalaatti

Salaatinkastikkeet, siemensekoitus kupissa

Kermainen lohikeitto

Bataattikeitto

Ruisleipä, patonki, karjalanpiirakat

munavoi, levitteet 

Vesi
Mehu
Kotikalja
Viinit

Kakkubuffet
Vihreää ja mustaa teetä haudutettuna

Kahvi

Pitopalvelun mukaan menu on epätavallinen häämenuksi, mutta tällaisenaan toimiva kokonaisuus. Mitä mieltä te olette menusta? Suoraan sanottuna minua epäilytti keittojen juhlavuus ja kasvisruokailijoiden proteiinin saanti, mutta mieheni ja pitopalvelun omistaja saivat minut toisiin aatoksiin. Miehen mukaan voimme tehdä juuri sellaisen menun kuin haluamme, ja hän on kyllä oikeassa! Meille maistuvuus menee juhlavuuden edelle. Jokainen hääpari kuitenkin päättää itse, millaisen menun haluaa ja kuinka paljon haluaa ruokaan panostaa.

Helpottavaa, että asiat etenevät ja yksi asia on poissa päiväjärjestyksestä. Seuraavaksi kutsut ja sormukset. Millä mallilla muiden hääjärjestelyt ovat näin vuoden vaihteen kynnyksellä? 

<3: Eveliina

Neljä vuotta kihloissa

Tasan neljä vuotta sitten, 11.12.2012, rakas mieheni polvistui eteeni kylpylän hotellihuoneessa puhuen kauniita yhteisestä puutarhasta ja kodista. Kaiken kauniin jälkeen hän lopulta kysyi, haluanko tulla hänen vaimokseen. Kosinta oli herkkä ja kaunis, ja minulle täysi yllätys! Miehellä oli jopa hopeiset sormuksemme valmiina odottamassa.

Täytyy sanoa, etten vastannut heti myöntävästi. En siksi, että olisin epäillyt meitä tai tunteitani. Enemmänkin pelkäsin ystävien ja sukulaisten reaktiota. En tuntenut ikäisistäni juuri ketään, joka olisi mennyt kihloihin saati naimisiin. En tiennyt onko se hyväksyttävää. Olin 21-vuotias ja seurustellut ''vain'' reilut kaksi ja puoli vuotta. Siksi pyysin, että saan nukkua sormuksen kanssa yön yli ja makustella asiaa. Aamulla herätessäni päätin, etten välitä toisista vaan kuuntelen itseäni ja sydämeni ääntä. Näin jälkikäteen ajateltuna minua harmittaa, että toisten ihmisten mielipiteet ovat vaikuttaneet niin voimakkaasti. Samalla olen iloinen, että niistä huolimatta lupasin ja lupaan tahtoa. <3 

Hotellihuoneesta poistuminen aamiaiselle oli hämmentävää. Tuntui, että jokainen vastaantulija huomaa pienen punan kasvoillani, sydämeni ohilyönnit ja uutuuttaan hohtavan sormuksen vasemmassa nimettömässäni. Päivän aikana totuin sormukseen. Hämmennyksen valtasi ilo ja rakkaus. Seuraavana päivänä äidille soittaminen oli kauhean vaikeaa! Ujostutti todella paljon! Onneksi minun ei tarvinnut kertoa: äiti arvasi jo pelkästä neutraalista arvaa mitä -lausahduksestani! Miehen porukoiden reaktio taisi olla aika tyyni.

Matkalla kylpylälle täysin tietämättömänä miehen suunnitelmista!

Tämän neljän vuoden aikana elämämme ei ole ollut kauhean tasaista. Useat eri stressitekijät ovat koetelleet suhdettamme. Onneksi vastapainona olemme osanneet nauttia pienistäkin onnen hetkistä. Koemmekin, että ehkä jopa myrskyisänkin menneisyytemme myötä suhteemme on erityisen vahva ja arvokas. Hopea-sormuksessani näkyy arpia, mutta niin vain sormus edelleen loistaa kauniisti. On aika ihanaa sitoutua loppuelämäksi juuri nyt ja tässä vaiheessa, kun olemme jo kokeneet pahimmat kasvukivut ja muutokset. Tiedämme molemmat pärjäävämme aina, yhdessä.

Ensimmäinen kesä kihloissa. Kuva Tampereelta.

Ujoista kihloista johtuen aion hehkuttaa tulevia häitämme ja rakkauttamme siitäkin edestä. Huomenna hääpäivään onkin enää kahdeksan kuukautta! Aivan mieletöntä.
Rakkaus on ihana asia! Ei piilotella onnea. Eihän?

<3: Eveliina

Ps. Sain mieheltä tällaisen ihanan kortin heti puolen yön jälkeen. Höppänä. <3

Vanha kansakoulu häiden juhlapaikkana

Ulmalan kansantalosta tuli eilen häidemme juhlapaikka. Paikka oli UPEA ja juuri sellainen, jossa voimme hyvillä mielin juhlistaa naimisiin menoamme. Mukanamme juhlatilaa katsomassa oli äitini sekä mieheni bestman. Vierailumme aikana talo oli hieman sekaisin, sillä siellä järjesttiin pian alkavia lasten syntymä-päiväjuhlia. Tästä huolimatta oli helppo ajatella, miltä Ulmala näyttäisi häidemme aikaan. Tässä kuvia:

Sisäpiha, jossa autopaikkojen lisäksi terassi.

Keskimmäinen ovi toimii pääovena sisälle.

Naulakkotilat vieraille aulassa.

 

Aulan toinen laita.

Pääjuhlasali.

Käynti terassille.

Sama juhlasali toisesta suunnasta katsottuna. Verhojen takana lisää tilaa joko pöydille tai mahdollisuus muuttaa tila seurustelutilaksi. Takana vasemmalla vielä yksi huone, josta löytyy myös yksi vessa.

Juhlasalin takaosa.

Tarjoilutila. Pitkä pöytä soveltuu buffetille.

Juhlapaikassa on siis yksi iso juhlasali (takatilan saa erotettua verholla), yksi pienempi seurusteluhuone, huone ruoalle ja juomalle sekä yhteensä  kolme vessaa. Lisäksi sisäpihalla on iso terassi, jota juhlissa voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Juhlapaikassa on hyvät äänentoistojärjestelmät ja piano! Juhlapaikka on tosiaan vanha kansakoulu ja tämän hetkiset omistajat lupasivat kertoa häävieraille talon historiasta lisää.

Hintaan sisältyy mm. tilavuokra, ruoat, loppusiivous, astiat ja viinilasit, pöytäliinat. Lisäksi täytyy maksaa tarjoilijoiden työtunneista. Emme kuitenkaan saaneet kuin alustavan arvion hinnaksi per henkilö, sillä hinta määräytyy halutun menun mukaan. Arviointia vaikeutti omien lihojen käyttö. Mieheni tapaa pitopalvelun työntekijän ja omistajan yhdessä joulun alla, jolloin hinta ja muut asiat tarkentuvat. 

Olen tähän asti ollut äärimmäisen tyytyväinen paikan omistajiin. He olivat joustavan oloisia ja ystävällisiä. Minulle tuli olo, että asioista on helppo keskustella ja että he aidosti haluavat meille onnistuneet juhlat! Olemme tyytyväisiä siihen, että päädyimme vaihtamaan juhlapaikkaa. Tämä tuntuu ja näyttää enemmän meiltä. Mitä mieltä te olette uudesta juhlapaikasta?

Rauhallista itsenäisyyspäivän jatkoa!

<3: Eveliina